Niin sanotun kevyen liikenteen väylän eli oikeammin yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän alkamisesta ilmoitetaan maastossa laissa säädetyllä liikennemerkillä D6 yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Tämän selite tieliikennelaissa on seuraava:
Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.
Alla on kuva liikennemerkistä nimeltään “moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty” (C2). Jostain syystä tieliikennelaissa ei ole selitettä merkille, siitä todetaan ainoastaan seuraavaa:
Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen.
Selvää on, että kummallakaan näistä liikennemerkeistä merkitylle tielle ei ole asiaa moottorikäyttöisellä pelillä (lukuunottamatta esim. sähköpyörää). Tällainen tie on siis yksiselitteisesti varattu kevyelle liikenteelle.
Vaikka yhdistetylle pyörätielle ja jalkakäytävälle on olemassa dedikoitu ja yksiselitteinen liikennemerkki D6, käytännössä vastaavanlaista tietä merkitään maastossa myös liikennemerkillä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty.
Alla on kuva Aarnivalkeantieltä Silkkiniitylle erkanevasta “kevyen liikenteen väylästä”, jossa C2 on käytössä. Tässä voisi aivan hyvin olla käytössä “oikeakin” liikennemerkki D6.
Alle puolestaan esimerkki merkin D6 käytöstä. Tämä kuva on Menninkäisentieltä Tapiolantieltä poispäin mennessä, ensimmäinen Silkkiniitylle menevä “kevyen liikenteen väylä”. Aiemmassa kuvassa näkyvä tie ja tässä kuvassa näkyvä johtavat samaan paikkaan. Tässä voisi olla käytössä liikennemerkki “moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty”.
Onko näissä kuvissa olevassa paikoissa ja yleisestikin merkitystä sillä kumpaa merkkiä (C2 / D6) käytetään? Ja miksi toisessa kohdassa on C2 ja toisessa on D6.
Vastaukset ovat, että merkillä on paljonkin merkitystä. Ja valinnoissa on jotain logiikkaa.
Jos käytetään merkkiä C2 (moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty) kuten ylemmässä kuvassa olevassa tilanteessa, ei merkki määrää muuta kuin moottorikäyttöisen neuvojen kiellon. Tämä merkki ei tarkoita laissa määrätyn yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän alkua, koska sellainen alkaa vain sitä osoittavalla liikennemerkillä. Oleellisista on, että merkki ei määrää miten jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tulee kulkea kys. tiellä, esim. pitääkö pyöräilijän kulkea oikeaa reunaa. Yritän tutkia myöhemmin tarkemmin miten tällaisessa tilanteessa tulisi kulkea.
Jos käytetään merkkiä D6, niin tie on edelleen varattu kevyelle liikenteelle, ja tie merkistä eteenpäin on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Täten merkki määrää esim. pyöräilijän ja jalankulkijan paikan tiellä s.e. jalankulkija voi kulkea oikeassa tai vasemmassa reunassa. En nyt mene tässä detaileihin missä kenenkin tulee kulkea, sillä järjestelyt ovat aika monimutkaisia.
Pointti on siinä, että ei ole ollenkaan sama kumpaa merkeistä C2 ja D6 käytetään, koska ne tarkoittavat eri asiaa. Vielä kerran. Näitä merkkejä ei voi käyttää synonyymeinä.
Espoossa näitä merkkejä käytetään lähes tai jopa täysin samaan tarkoitukseen, kuten yllä olevissa kuvissa näkyy.
Tässä kyseisessä tapauksessa molemmat tiet johtavat samaan paikkaan. Lakia pilkulleen lukien tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että pohjoisesta (Aarnivalkeantieltä) Silkkiniitylle tultaessa ei pyöräilijän tarvitse kulkea oikeaa reunaa (ja muutenkaan noudattaa D6-merkin sääntöjä) ja hän saa ajella vaikka vasenta reunaa, mutta tultaessa Menninkäisentieltä Silkkiniitylle (D6-merkki) pyöräilijän täytyy ajaa oikeaa reunaa ja muutenkin noudattaa D6-merkin sääntöjä. Mutta entäpäs siinä kohdassa, jossa nämä kaksi eri merkein merkattua tietä kohtaavat Silkkiniityn keskellä – miten siellä tulee toimia? Nyt eri suunnista tulevat pyöräilijät ajavat eri sääntöjen mukaan. Miten heidän tulisi väistää toisiaan? Ongelmatilanteita ei ole vaikea keksiä loputtomasti lisää.
Miksi käytetään ristiin kahta liikennemerkkiä, jotka tarkoittavat kahta eri asiaa? Silloin tilanteen voisi ymmärtää, jos tietyllä tielle käytetään johdonmukaisesti (pelkästään) toista näistä liikennemerkeistä.
Mielestäni siinä, että näitä merkkejä käytetään ristiin, ei ole kauheasti järkeä. Ihan maalaisjärjen mukaan tien pitäisi aina olla yksiselitteisesti tietyn tyyppinen. Eihän autoillessakaan joku tienpätkä ole toisesta suunnasta tultaessa moottoritie ja toisesta suunnasta tultaessa vaikkapa yksisuuntainen tie. Saman pitäisi päteä, vaikka tiellä ei saisikaan autoilla.
Tässä Silkkiniityn tapauksessa Silkkiniitylle tultaessa pitäisi käyttää joko merkkiä C2 tai D6, tai vähintään sitten jossain kohtaa jompaa kumpaa tietä pitäisi olla uusi merkki, joka yhdenmukaistaa tien, l. muuttaa D6-merkillä varustetun tien C2-merkillä varustetuksi tieksi tai toisin päin.
Kyselin Espoon kaupungilta (19.1.2021) onko jotain erityisiä syitä miksi merkkejä käytetään kuten käytetään, l. sekaisin & synonyymeinä. Yksi syy on se että yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä on automaattisesti talvikunnossapito. Tällöin siis paikassa, jossa ei ole talvikunnossapitoa, ei käytetä merkkiä D6 (ainakaan ilman ei talvikunnossapitoa lisäkilpeä). C2-merkillä varustetulla puistokäytävällä (muistaakseni tämä oli kaupungin käyttämä termi), ei ole lähtökohtaisesti aina talvikunnossapitoa.
Tämä on hieman outoa.
Käytännössä C2-merkillä varustetuilla teillä on hyvin usein talvikunnossapito, esimerkiksi Espoon Rantaraitti on merkitty näillä merkeillä ja siellä on talvikunnossapito. Lisäksi esim. Otsolahdella on tietyssä kohdissa C2-merkki, johon on laitettu lisäkilpi “ei talvikunnossapitoa”. Täten siis C2-merkillä merkatulla tiellä voi olla tai voi olla olematta talvikunnossapito s.e. se on tienkäyttäjälle hyvinkin selvästi merkattu.
Käsittääkseni talvikunnossapidon olemassaolo ja väistämissäännöt eivät sinänsä liity toisiinsa. Jälleen maalaisjärjellä ajateltuna pystyn kuvittelemaan D6-merkillä varustetun tien, jossa ei ole talvikunnossapitoa. Jos D6-merkki on varustettu lisäkilvellä “ei talvikunnossapitoa”, ei asiassa pitäisi olla mitään ongelmaa.
On vaikea välttyä ajatukselta, että näitä liikennemerkkejä on kylvetty sekaisin joko mielivaltaisesti tai sitten ajattelematta sen enempää asiaa. Ja voi olla että jossain liikennemerkki on alunperin ollut oikein, mutta esim. tietyön yhteydessä merkki on jouduttu poistamaan ja tilalle on asennettu väärä merkki.
Joka tapauksessa loppukäyttäjälle lopputulos on kiistatta se että liikennemerkkejä on maastossa väärin, ts. liikennemerkit voivat olla ristiriitaisia (kuten yllä olevassa esimerkissä).
Olen tutkinut asiaa ja liikennemerkkejä voi olla maastossa väärin muillakin tavoilla, kirjoitan niistä myöhemmin lisää.
Mynksteri's site 