Tämä postaus perustuu lokakuun 2020 alussa pyöräilemääni reittiin Meilahdesta Otaniemeen ja matkalla otettuihin valokuviin. Reitti itsestään oli toki ennestään tuttu. Tällä kertaa ideana oli tutkia ja dokumentoida miten oikeellisesti, selkeästi ja muutenkin onnistuneesti reitti on merkattu pyöräilijöiden näkökulmasta.
Aloitetaan etapista Paciuksenkadun ja Seurasaarentien risteyksestä Ramsaynrantaan.
Tämä pätkä alkaa heti mielenkiintoisesti. Alamäkeen on hieno pyöräkaista, joka on erittäin selkeästi erotettu jalkakäytävästä. Loistavaa.
Keskellä alamäkeä pyöräkaista loppuu ja pyörällä on siirryttävä ajoradalle. Periaatteessa ihan OK. Ajoradan vieressä oleva korotettu tien osio on tästä kohdasta eteenpäin kohtuullisen kapea, joten on ymmärrettävää, että se on pyhitetty jalankulkijoille.
Kuten kuvasta näkyy, jää jalkakäytävää osoittava liikennemerkki hieman puiden varjoon varsinkin kesällä. Lisäksi merkki on sen verran pitkässä matkassa kohtuullisen jyrkässä mäessä, että jos ei ole tietoinen liikennemerkin olemassaolosta, on vauhtia helposti sen huomatessa jo kohtuullisen paljon. Siinä vaiheessa pitäisikin sitten hypätä ajoradalle. Olisikohan aiheellista merkata pyörätien loppuminen katumaalauksilla? Ja miksi tuo merkki on vasta tuolla – korotettu tien osahan kapenee jo huomattavasti sitä ennen? Olisiko fiksumpaa, että merkki olisi jo kuvassa näkyvässä Y-haarassa?
Tästä eteenpäin koko matka aina Meilahdentien sillalle asti tulee pyörällä ajaa ajoradalla. Tämäkin on OK, edelleen olisi ahdasta jalankulkijoiden kanssa korotetulla osalla. Jostain syystä jalkakäytävä-liikennemerkkiä on käytetty kovin kitsaasti, esimerkiksi Meilahdentien ja Tamminiementien risteyksessä ei ole mitään liikennemerkkiä. Toki lain mukaan tämä tarkoittaa, että kyseessä on jalkakäytävä. Valitettavasti tämä laki on kovin heikosti tunnettu. Kaikki pyöräilijät eivät todellakaan tiedä tai välitä, että ajoradan vieressä oleva korotettu tien osio on jalkakäytävä ellei toisin ole merkitty.
Jatketaan matkaa. Varsinainen pommi on tulossa. Ajetaan Ramsaynrannasta Otaniemeen.
Ramsaynranta alkaa ja jatkuu yhdistettynä pyörätienä ja jalkakäytävänä kuten seuraavissa kuvissa näkyy. Jostain syystä tiehen on päädytty maalaaman katkoviiva, joka on OK muttei tarpeellinen.
Seuraavaksi tapahtuu outoja. Kuusisaareen tultaessa tiemerkinnät muuttuvat katkoviivasta valkoiseksi sulkuviivaksi ja katuun ilmestyy erillistä pyörätietä ja jalkakäytävää merkkaavat maalaukset, muttei liikennemerkkiä. Tämä on ristiriidassa vallitsevat liikennemerkin, eli yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, kanssa. Suomessa liikennemerkit määräävät, ei tiemaalaukset.
Totuus paljastuu Kuusisaarentien ja Krogiuksentien risteyksessä katsottaessa taaksepäin kohti Munkkiniemeä.
Jossain on nyt virhe. Sama tienpätkä on toisesta suunnasta yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, mutta toisesta suunnasta pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain!
Mistä on kyse? Google Street View tarjoaa vihjeen. Siellä Kuusisaaren sillalla on otettu kuva vuonna 2011, jolloin kohdassa on ollut liikennemerkki pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain. Mutta nyt tosiaan ei merkkiä ole, eikä ole tietoa minne se on kadonnut. Voisin olettaa että kaupungilla on ideana että tie muuttuu kyseisessä kohdassa rinnakkain olevaksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Mutta nyt näin ei tosiaan liikennemerkin puuttuessa tapahdu.
Miten on mahdollista että pyöräilijät ja jalankulkijat tietävät missä kulkea, vaikka liikennemerkit ovat ristiriidassa? Miten on mahdollista, että kukaan ei ole näin ilmiselvää virhettä huomannut tai jos on huomannut, niin ei ole ilmoittanut? Tai, jos on ilmoittanut, niin tilannetta ei ole korjattu. Nämä ovatkin hyviä kysymyksiä.
Aion ilmoittaa kaupungille aiheesta. Käyn vielä jossain vaiheessa tarkastamassa kerran, että merkit tosiaan ovat maastossa kuten yllä on kirjoitettu.
Mutta jatketaan vielä reitti loppuun.
Lehtisaaressa pyörätie loppuu vasemmalla puolella ajorataa ja on siirryttävä oikealle puolelle. Jottei tarvitse odottaa liikennevaloissa, voi tien ylittää kuvan mukaisessa kohdassa. Tässä ongelmana on, että tiessä on maalaukset, jota selvästi vinkkaavat kahdesta kaistasta. Ongelmana onkin tietää kumpi puoli on pyöräilijöille. Tämä kohta kaipaisi kovasti liikennemerkkiä D7 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain ja alle nuolet oikealle ja vasemmalle. Katumaalauksista voi toki päätellä missä pitäisi ajaa, mutta ne ovat haalistuneet ja eivät varmasti näy esim. pimeällä tai talvella. Lisäksi siinä vaiheessa, kun pyöräilijä on ylittänyt tien, on jo myöhäistä päättää mille kaistalle suunnata.
Tästä eteenpäin reitti on hienosti merkattu ja selkeä Otaniemeen asti.
Kaiken kaikkiaan Munkkiniemestä Otaniemeen on hieno pyöräiltävä reitti. Pienillä parannuksilla siitä saisi täydellisyyttä hipovan.
Mynksteri's site 